Elätkö vain muiden ehdoilla?

Juttu löytyy kokonaisuudessaan täältä: Elätkö vain muiden ehdoilla? Kauneus ja Terveys -lehti (15/2018)

Meillä ihmisillä on tarve olla turvassa, hyväksyttyjä ja rakastettuja. Läheisriippuvainen tuntee olevansa turvassa ja rakastettava vain, kun hän elää toista ihmistä varten ja täyttää toisen toiveita, tarpeita ja odotuksia. Itsekunnioitus syntyy palvelemisen, uhrautumisen ja suorittamisen kautta. 

Läheisriippuvuus on häiriö, jossa oma minuus on kadoksissa. Mekanismi on pääsääntöisesti lapsuudessa opittu. Kyse on yleensä siitä, ettei ole tullut lapsena nähdyksi omana itsenään. Läheisriippuvuudesta puhuttiin jo 1970- luvulla. Alun perin sillä viitattiin alkoholistien puolisoihin, jotka uhraavat oman elämänsä kumppaninsa riippuvuuden vuoksi.

Nykyään läheisriippuvuus ymmärretään osana suurempaa syiden ja seurausten ketjua. Lapsuudenkodissa ilmenevä henkinen laiminlyönti, työnarkomania, väkivalta, alkoholismi, narsismi ja yleinen tunteettomuuden ilmapiiri vaikuttavat lapseen. Ne petaavat kasvualustaa läheisriippuvaiselle tyypillisten toiminta- ja ajatusmallien kehittymiselle.

Käytösmallit opitaan vuorovaikutussuhteissa. Lapselle se tarkoittaa suhdetta vanhempiin. Jos lapsi joutuu laittamaan vanhempien tarpeet omiensa edelle, hän alkaa hakea hyväksyntää suorittamalla ja elää koko ajan vähän varuillaan. Malli siirtyy helposti koulu- ja työelämään sekä ihmissuhteisiin.

Läheisriippuvuus on emotionaalista riippuvuutta muista ihmisistä ja asioista. Se voi heijastua niin kumppaniin, ystäviin kuin työkavereihin. Se ilmenee tyypillisesti ylivastuullisuutena ja perfektionismina. Läheisriippuvaisella voi olla perusteettomia syyllisyyden ja häpeän tunteita, sairaalloista menettämisenpelkoa sekä hyväksynnän kalastelua. On tavallista, että siitä kärsivä mitätöi omia tarpeitaan voidakseen tyydyttää muiden ihmisten tarpeita.

Kierre pysyy usein yllä niin kauan kun toiminta on tiedostamatonta. Muutos on kuitenkin mahdollinen. Omaa käytöstään voi alkaa tarkkailla itsemyötätunnon ja armollisuuden kautta. Ihminen saattaa huomata, ettei ole huolehtinut itsestään enää pitkään aikaan, koska on hukkunut toisen ihmisen palvelemiseen. 

Kun itsearvostus ja turvallisuuden tunne ovat rakentuneet muiden ihmisten palvelemisen ympärille, ei ole helppo päättää, että nyt en toimikaan näin. Kuivalle maalle pääseminen on raakaa duunia. Tärkeintä on asettaa itsensä oman elämän keskiöön. Mutta miten se käy? Tässä yksi vinkki:

Kuvittele, että olisit 10-vuotias lapsi. Mitä haluaisit juuri nyt? Mitä sinulle kuuluu? Lähde kävelylle tuon lapsen kanssa ja kysy vaikkapa, minne hän haluaisi kävellä tai mitä jäätelöä hänen tekisi mieli. Toteuta hänen toiveitaan. Käy dialogia varhaisten vuosiesi kanssa ja anna itsellesi lupa tuntea kaikki ne tunteet, joita et lapsena saanut tuntea.

〰️〰️〰️〰️〰️〰️〰️〰️〰️〰️〰️〰️〰️

Kauneus ja terveys -lehden ”Elätkö vain muiden ehdoilla” (15/2018) jutusta löydät kuvausta läheisriippuvuudesta. Lehti haastatteli Kirsiä ko. aiheesta asiantuntijana, koko artikkelista löytyy myös kahden naisen, Niinan ja Lauran koskettavat tarinat. Maria Paldaniuksen kirjoittama juttu löytyy kokonaisuudessaan täältä: Elätkö vain muiden ehdoilla?